Niinhän siinä kävi, että Neemeli päätti jäädä meille. Näyttää myös siltä, ettei sen toinen kives laskeudu, eli siitä tullee ensi syksynä kastraattipoika. Tuntuu olevan meille päätyvien urosten kohtalona tämä lisääntymiskyvyn menetys, syystä tai toisesta. Aikaisemminhan syynä on ollut lähinnä se, että uros isossa narttulaumassa ei ole kovinkaan hyvä ratkaisu, varsinkaan jos kyseinen uros ei ole sovelias kasvatukseen ja näin ollen ei ole mitään syytä pitää sitä ehtana poikana.
Enemmittä puheitta kuvien pariin.
Ensin Neemeli, 9 kuukautta
On ne komeita :)
VastaaPoistaHarmi kyllä tuo Neemelin juttu :(
Kätkän korvat eivät nousseet täysin pystyyn, ovat tuolta päästä vielä hitusen taipeella. Leikeltiin hiukan korvan päistä karvojakin vähemmäksi, jos se auttaisi ettei niin "painaisi" alas. Mutta ei se ole juuri auttanut.
Mutta ei se meitä kyllä haittaakkaan :)
-Krista ja koirat
Eipä ne taida enää noustakaan. Lapinkoirillehan se ei ole mikään virhe, niille taittokorvat on sallittu ihan rotumääritelmässäkin, mutta lapinporokoirille ei. Mutta sieltä ne vielä välillä ilmeisesti läpi tuppaavat nekin geenit. Irlanninterrierien korvia taas teipataan/liimataan, jotta ne menisivät oikealla tavalla "taitolle". Kummaa touhua välillä. ;)
VastaaPoistaEihän se koiran menoa haittaa, kun ja jos kaikki siellä korvien välissä on ok. :)