Kotia etsivät nyt siis:
Kätkäläinen, joka on rauhallisin pennuista, ja tuntuu myös olevan pehmein ja nöyrin ihmisiä kohtaan. Se sopisi kenties yksinäiselle henkilölle tai eläkeläiselle seuraksi, sohvan- ja sydämenvaltaaja-koiraksi.
Käkriäinen, joka on pennuista kiltein toisia koiria kohtaan. Se ei koskaan haasta riitaa, ja jos joku muista pennuista komentelee sitä, se aina alistuu. Se on myös sovittelija pentuporukassa. Se sopisi hyvin perhekoiraksi, tai toisen koiran seuraksi.
Molemmat, Kätkä ja Käkry, sopivat myös ensimmäiseksi koiraksi, kunhan omistajalta löytyy maalaisjärkeä ja muutenkin koiranomistajalle sopivaa asennetta.
Heinähattu, joka on jäljellä olevista pojista nyt se, joka sopisi harrastuskoiraksikin, mutta joka ei ole sopiva ensimmäiseksi koiraksi kokemattomalle henkilölle. Siitä löytyy virtaa, joskus liiaksikin asti, ja se on myös utelias ja rohkea, mutta se saattaa reagoida tilanteisiin turhan voimakkaasti välillä. Sen kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä ja viitseliäisyyttä. Hyvällä sen saisi tekemään vaikka mitä.
Kaikki pennut ovat ihmisystävällisiä, eivätkä aristele vieraitakaan ihmisiä (mikä tuli jälleen eilen todistetuksi).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti