Opettelua ja omenoita

Tänään Venni ja Kesäheinä (jonka kutsumanimeksi tullee Runo) ovat opetelleet pannan pitämistä. Lisäksi Runo sai opetella silmiin katsomista namin avulla, ja Venni luopumista, myös namin avulla. Molemmat tytöt hoksasivat nopeasti mistä on kysymys. Lisäksi kaikki pennut ovat juosseet pihalla emonsa ja Nuutin kanssa. Omenapuista pudonneet omenat maittavat kaikille, hieman ylensyömistäkin on esiintynyt, ja sen myötä vetelää ulostetta. Onneksi se ei tunnu haittaavan menoa, ja mahatkaan eivät ilmeisesti ole tulleet kipeiksi.

Kätkäläisen, Käkriäisen ja Karvajalan kivekset ovat nyt laskeutuneet. Heinähatun eivät vielä, mutta olen toiveikas sen suhteen että sekin tapahtuu piakkoin. Suentassusta (eli Borosta, kuten sitä kutsutaan) en tiedä, koska se asustelee jo muualla.

Sunnuntaina Vennikin sitten jo lähtee meiltä, ja Runo jää ainoaksi tytöksi veljiensa seuraan. Pentulauma vaimenee huomattavasti, koska Venni on yksi sen eniten riehakkaita tilanteita aiheuttava jäsen. Ellei joku sitten ota sen paikkaa porukassa, ja ala riekkumaan siskonsa tavoin.