Tilanne ei muuttunut. Aina kun päästin Heinähatun lattialle, Kätkä oli sen kimpussa, ja tilanne toistui. Nyt olen erottanut pennut kahteen laumaan, toisessa ovat kolme isoa poikaa, Kätkäläinen, Käkriäinen ja Karvajalka, jotka tuntuvat tulevan edelleen toimeen keskenään. Toisessa ovat Heinähattu ja Runo. Joudun nyt vaihtelemaan pentuja edestakaisin sisälle, ulos ja kuistille pentuaitaukseen. Harmillinen takaisku tämä, jos pentuja ei enää ollenkaan voi pitää isossa laumassa, mutta en halua stressata Heinähattua sillä, että se joutuisi koko ajan pelkäämään veljensä hyökkäystä.
Pennut ovat nyt siirtyneet nuoren koiran kastiin, eivätkä enää ole pentuja. Ja Kätkä ei tosiaankaan sovi ainakaan toisen uroksen seuraksi. Aikuisille koirille se on vielä hyvin nöyrä, samoin ihmisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti