maanantai 4. lokakuuta 2010

Vielä kuusi pentua

Sudenmorsian haettiin uuteen kotiinsa viime lauantaina, Venni lähtee ensi sunnuntaina (se tosin etsii vielä sopivaa sijoituskotia, uusi omistaja elikkä Rillan kasvattaja aikoo sijoittaa sen - Nutukas kennelin kotisivu-linkki löytyy linkeistäni, jos joku kiinnostuu sijoitusnartusta). Sitten vailla aivan omaa kotiaan ovat enää Karvajalka, Käkriäinen, Kätkäläinen ja Heinähattu. Koska pentujen (tämänhetkiset) luonteet ovat jo alkaneet näkyä, kerron niistä hieman.

Kätkäläinen:

ilmeisen dominoiva sisaruksiaan kohtaa, sellainen "jämy äijä" verrattuna niihin. Myös rauhallisempi ja jotenkin ajattelevan oloinen. Tulee mielellään seurustelemaan ihmisen kanssa ulkonakin, ei käytä hampaitaan niin innokkaasti käsiin tai vaatteisiin kuin muut. Ei räksytä turhasta eikä riitele sisarustensa kanssa jos ei ole tarvetta, mutta jos joku asettuu vastahankaan, laittaa tämän pian ruotuun. Saattaa olla haasteellinen otus aikuisena, mutta sopisi kenties hyvin erilaisiin harrastuksiin. Ei kenties paras mahdollinen toisen uroksen kaveriksi. Oli se pojista, joka nosti koipeaan ensimmäisenä.

Käkriäinen:

oman polkunsa kulkija. Ulkona varsinkin viihtyy omissa oloissaan tutkimalla ympäristöä. Hakeutuu kyllä ihmisen seuraan ja nauttii hyväilyistä, mutta ilmiselvästikin on itsenäisin pennuista. Puree käsiä ja vaatteita jopa vähemmän kuin veljensä Kätkäläinen, ja vaikuttaa sitä joustavammalta ja nöyremmältä. Tämän pennun kanssa saa luultavasti tehdä töitä luoksetulossa ja vierellä viihtymisessä.

Karvajalka:

asettuu jonnekin pentueen keskimaastoon luonteensa puolesta. Toimelias, juoksee ja leikkii paljon, mutta ei ole niin dominoiva kuin Kätkäläinen, ja viihtyy enemmän toisten seurassa kuin mitä Käkriäinen. Haukkuu enemmän kuin kaksi edellä kuvattua, muttei mitenkään ylettömän paljon. Ulkonäöltään kaunis pentu, luultavasti näistä jäljellä olevista uroksista se, joka menestyisi parhaiten näyttelyissä. Viihtyy sylissä ja muutenkin ihmisen seurassa (kuten kyllä kaikki näistä pennuista).

Heinähattu:

pentueen pienikokoisin uros. Tämä näkyy sen käytöksessäkin, joka on välillä uhmakasta ja jopa hieman ylitse menevää. Järsii käsiä ja vaatteita innolla, ja on joskus vaikea saada rauhoittumaan, mutta se onnistuu kunhan jaksaa olla kärsivällinen. Haukkuu enemmän kuin veljensä. Tämä pieni poika tulee tarvitsemaan kärsivällisyyttä, turvallisuutta ja paljon hellyyttä uudessa kodissaan. Luultavasti sillä kuitenkin tulee olemaan tarmoa ja innokkuutta, joten sopivalla kohtelulla se saattaisi sopia johonkin harrastukseen, kuten vaikka agilityyn. Kovalla kohtelulla siitä taas saattaisi saada melkoisen hirviön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti